2018

  • Häränsarvi

    Häränsarvi (mm. torvi, soittosarvi, rukoustorvi, ruokapilli, paimentorvi, luurupilli) on sonnin sarvesta valmistettu trumpettisoitin. Soittimiksi on usein valikoitu suurikokoisia sarvia. Voimakasäänistä häränsarvea on käytetty paimentamisen lisäksi kyläyhteisöjen sosiaalisista kokoontumisista tiedottamiseen. Häränsarvella tiedetään myös soitetun rituaalinomaisesti kevään toimet alkaneiksi. Torven on tällöin ajateltu mm. karkottavan pedot pois äänen kuuluvuusalueelta koko kesän ajaksi. Ruumiintorvena häränsarvi on toiminut silloin,…

  • Avoin sivupuhalteinen puuhuilu

    Avoin sivupuhalteinen puuhuilu rakennetaan puuputkesta, joka on perinteisesti valmistettu vääntötekniikalla männystä.  Aikaisemmin huilut olivat yleensä vain 10-15 cm pitkiä johtuen putken valmistustekniikasta. Huilun puhalluspäässä pitkähuilun tapaan putken ulkopuolelle ulottuva tulppa. Nykyään puuhuilu voidaan rakentaa mistä tahansa puulajista poraamalla tai halkaisutekniikalla. Tällöin kannattaa tehdä ainakin 30 cm pitkä putki, jotta huilusta saa esiin useampia säveliä. Tämä…

  • Kynäpiisku

    Avoin kynäpiisku (pyypilli) on muutaman sentin mittainen sormiaukoton huilu, joka on valmistettu linnun sulan kynästä tai sääriluusta. Kynäpiiskun voi valaa myös tinasta. Kimeä-äänisiä kynäpiiskuja on valmistettu erityisesti pyiden houkuttelemiseksi. Vielä nykyäänkin metsästykseen käytettäviä piiskuja on oletettavasti rakennettu mm. Laatokan ympäristössä jo 800-luvulla. 1200-luvulla kynäpiiskut levisivät karjalaisten mukana Hämeeseen ja Savoon. 1500-luvulta lähtien savokarjalaiset asuttivat Sisä-Suomen…

  • Kuoriklarinetti

    Kuoriklarinetti on 40-100 cm pitkä, tuohinauhasta suoraksi tai käyräksi muotoiltu kartiomainen soitin. Klarinetin puhalluspäähän on tuohikierteiden väliin kiinnitetty ohut tuohikieli. Voimakasääninen kuoriklarinetti on ollut 1900-luvun alussa paimenten soitin, jota on käytetty petojen pelotteluun. Kuoriklarinetteja on myös myyty matkamuistoliikkeissä eri puolilla Suomea 1970-luvulla. Todennäköisesti alkuperältään kotimainen laji on tunnettu mm. Kanta-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.

  • Inkeriläinen hevostorvi

    Inkeriläinen hevostorvi on halkaisutekniikalla rakennettu ja tuohella päällystetty puutrumpetti. Noin metrin mittaisen soittimen alapäässä on sonninsarvi kaikusuppilona. Tämä voimakasääninen laji ei ole ollut paimenten käytössä Suomessa, vaan se on kulkeutunut maahamme kansanmuusikko Teppo Revon mukana. Revon mukaan jännittävä yöpaimennus oli olennainen osa arvostetun hevospaimenen ammattia. Apuna paimentamisessa paimenella oli vain torvi ja piiska.

  • Hautatorvi

    Hautatorvi syntyy, kun kärjennoukkaan liitetään tuohesta tai lepänkuoresta kaikusuppilo. Hautatorvi, kuten kärjennoukkakin, on ollut maassamme paikallinen instrumentti, jota on käytetty nimensä mukaisesti tervahautojen polton yhteydessä Etelä-Pohjanmaan ympäristössä, mm. Ilmajoella. Lajina sormiaukoton hautatorvi on jäänyt sormiaukollisen varianttinsa varjoon. Laji lienee omaksuttu saksalaisilta kauppiailta maahamme jo 1200-luvun lopulla.

  • Paimensoittimet

  • Ääninäytteitä

  • CD:t
  • LAULUJA POLULTA (2CD) JA LABYRINTTI LEPOON (CD)

    Pääasiassa säestyksettömissä laulelmissani on herkkää voimaa, jota ammennan elämästäni, luonnosta ja ihmissuhteista. Olen säveltänyt, laulanut ja soittanut kaiken itse; taustalla kuuluu toisinaan lehmätorven ammuntaa ja hevostorven hirnahtelua sekä viisikielisen kanteleen viattomuutta. Labyrintti lepoon -äänitteellä on karjalaisesta äänellä itkemisen perinteestä ammentavia itku- ja ylistyslaulujani mm. metsälle, vedelle, mullalle ja parisuhteessa eläville naisille.

    Äänitykset ja editoinnit: Juha Kaarsalo, masterointi: Olli Kaarnisto. Äänitteitä on saatavilla: