Ajankohtaista

Inkeriläinen hevostorvi on halkaisutekniikalla rakennettu ja tuohella päällystetty puutrumpetti. Noin metrin mittaisen soittimen alapäässä on sonninsarvi kaikusuppilona. Tämä voimakasääninen laji ei ole ollut paimenten käytössä Suomessa, vaan se on kulkeutunut maahamme kansanmuusikko Teppo Revon mukana. Revon mukaan jännittävä yöpaimennus oli olennainen osa arvostetun hevospaimenen ammattia. Apuna paimentamisessa paimenella oli vain torvi ja piiska.

Hautatorvi syntyy, kun kärjennoukkaan liitetään tuohesta tai lepänkuoresta kaikusuppilo. Hautatorvi, kuten kärjennoukkakin, on ollut maassamme paikallinen instrumentti, jota on käytetty nimensä mukaisesti tervahautojen polton yhteydessä Etelä-Pohjanmaan ympäristössä, mm. Ilmajoella. Lajina sormiaukoton hautatorvi on jäänyt sormiaukollisen varianttinsa varjoon. Laji lienee omaksuttu saksalaisilta kauppiailta maahamme jo 1200-luvun lopulla.