Sylinterimäiset tai kartiomaiset tulppakanavahuilut
-
Hautatorvi
Hautatorvi on kaksiosainen klarinettisoitin. Se on rakenteeltaan kärjennoukka, jonka päässä on tuohesta tai lepänkuoresta kierretty kaikusuppilo. Kooltaan 35-60 cm pitkiä hautatorvia on rakennettu sekä sormiaukollisina ja -aukottomina. Hautatorvi on ollut maassamme paikallinen instrumentti. Hautatorvea on nimensä mukaisesti käytetty tervahaudan polton yhteydessä. Erään perimätiedon mukaan torvella annettiin äänekäs merkki haudan sytyttämisestä kylän muille tervahaudoille. Hautamestari saattoi…
-
Häränsarvi
Häränsarvi (mm. torvi, soittosarvi, rukoustorvi, ruokapilli, paimentorvi, luurupilli) on sonnin sarvesta valmistettu trumpettisoitin. Soittimiksi on usein valikoitu suurikokoisia sarvia. Voimakasäänistä häränsarvea on käytetty paimentamisen lisäksi kyläyhteisöjen sosiaalisista kokoontumisista tiedottamiseen. Häränsarvella tiedetään myös soitetun rituaalinomaisesti kevään toimet alkaneiksi. Torven on tällöin ajateltu mm. karkottavan pedot pois äänen kuuluvuusalueelta koko kesän ajaksi. Ruumiintorvena häränsarvi on toiminut silloin,…
-
Avoin sivupuhalteinen puuhuilu
Avoin sivupuhalteinen puuhuilu rakennetaan puuputkesta, joka on perinteisesti valmistettu vääntötekniikalla männystä. Aikaisemmin huilut olivat yleensä vain 10-15 cm pitkiä johtuen putken valmistustekniikasta. Huilun puhalluspäässä pitkähuilun tapaan putken ulkopuolelle ulottuva tulppa. Nykyään puuhuilu voidaan rakentaa mistä tahansa puulajista poraamalla tai halkaisutekniikalla. Tällöin kannattaa tehdä ainakin 30 cm pitkä putki, jotta huilusta saa esiin useampia säveliä. Tämä…
-
Kynäpiisku
Avoin kynäpiisku (pyypilli) on muutaman sentin mittainen sormiaukoton huilu, joka on valmistettu linnun sulan kynästä tai sääriluusta. Kynäpiiskun voi valaa myös tinasta. Kimeä-äänisiä kynäpiiskuja on valmistettu erityisesti pyiden houkuttelemiseksi. Vielä nykyäänkin metsästykseen käytettäviä piiskuja on oletettavasti rakennettu mm. Laatokan ympäristössä jo 800-luvulla. 1200-luvulla kynäpiiskut levisivät karjalaisten mukana Hämeeseen ja Savoon. 1500-luvulta lähtien savokarjalaiset asuttivat Sisä-Suomen…
-
Kuoriklarinetti
Kuoriklarinetti on 40-100 cm pitkä, tuohinauhasta suoraksi tai käyräksi muotoiltu kartiomainen soitin. Klarinetin puhalluspäähän on tuohikierteiden väliin kiinnitetty ohut tuohikieli. Voimakasääninen kuoriklarinetti on ollut 1900-luvun alussa paimenten soitin, jota on käytetty petojen pelotteluun. Kuoriklarinetteja on myös myyty matkamuistoliikkeissä eri puolilla Suomea 1970-luvulla. Todennäköisesti alkuperältään kotimainen laji on tunnettu mm. Kanta-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.
-
Inkeriläinen hevostorvi
Inkeriläinen hevostorvi on halkaisutekniikalla rakennettu ja tuohella päällystetty puutrumpetti. Noin metrin mittaisen soittimen alapäässä on sonninsarvi kaikusuppilona. Tämä voimakasääninen laji ei ole ollut paimenten käytössä Suomessa, vaan se on kulkeutunut maahamme kansanmuusikko Teppo Revon mukana. Revon mukaan jännittävä yöpaimennus oli olennainen osa arvostetun hevospaimenen ammattia. Apuna paimentamisessa paimenella oli vain torvi ja piiska.
