Siirtotulppainen sormiaukkohuilu (huilu, putkihuilu) on pajun
kuoriputkesta, ruo’on varresta tai putkikasvista valmistettu
30-80 cm pitkä soitin. Huilun puhalluspää on viisto ja sen
päällä on puolipyöreä särmäaukko. Huilu, jonka tulppa
muodostuu soittajan alahuulesta tai kielestä, asetetetaan
soitettaessa vinosti alaspäin. Huilun alapää voi olla umpi-
nainen tai avonainen.
Putkihuilu on ollut mm. nuorten miesten käyttämä soitin,
jolla he huvittelivat keskenään sunnuntaisin. Soitin on
tunnettu paikallisesti mm. Etelä-Pohjanmaalla ja Päijät-
Hämeessä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.