Aiheeton
-
Kuoriklarinetti
Kuoriklarinetti on 40-100 cm pitkä, tuohinauhasta suoraksi tai käyräksi muotoiltu kartiomainen soitin. Klarinetin puhalluspäähän on tuohikierteiden väliin kiinnitetty ohut tuohikieli. Voimakasääninen kuoriklarinetti on ollut 1900-luvun alussa paimenten soitin, jota on käytetty petojen pelotteluun. Kuoriklarinetteja on myös myyty matkamuistoliikkeissä eri puolilla Suomea 1970-luvulla. Todennäköisesti alkuperältään kotimainen laji on tunnettu mm. Kanta-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.
-
Inkeriläinen hevostorvi
Inkeriläinen hevostorvi on halkaisutekniikalla rakennettu ja tuohella päällystetty puutrumpetti. Noin metrin mittaisen soittimen alapäässä on sonninsarvi kaikusuppilona. Tämä voimakasääninen laji ei ole ollut paimenten käytössä Suomessa, vaan se on kulkeutunut maahamme kansanmuusikko Teppo Revon mukana. Revon mukaan jännittävä yöpaimennus oli olennainen osa arvostetun hevospaimenen ammattia. Apuna paimentamisessa paimenella oli vain torvi ja piiska.
-
Hautatorvi
Hautatorvi syntyy, kun kärjennoukkaan liitetään tuohesta tai lepänkuoresta kaikusuppilo. Hautatorvi, kuten kärjennoukkakin, on ollut maassamme paikallinen instrumentti, jota on käytetty nimensä mukaisesti tervahautojen polton yhteydessä Etelä-Pohjanmaan ympäristössä, mm. Ilmajoella. Lajina sormiaukoton hautatorvi on jäänyt sormiaukollisen varianttinsa varjoon. Laji lienee omaksuttu saksalaisilta kauppiailta maahamme jo 1200-luvun lopulla.
