Siirtotulppaiset huilut
-
Pukinsarvi
Pukinsarvi (mm. soittosarvi, jääränsarvi, tyttyrlyy) on pukinsarvesta valmistettu trumpettisoitin, jonka pinta voi olla täysin koskematon tai sileäksi hiottu. Pukinsarviin on usein kaiverrettu valmistajan tai käyttäjän puumerkki ja vuosiluku. Pukinsarvea tiedetään käytetyn mm. kutsuttaessa väkeä koolle; syömään, kinkereille tai kuolintaloon rukoushetkeen. Pukinsarven tietynlaista puhaltamista on kutsuttu paikallisesti ruuppaamiseksi tai rooppaamiseksi; sen kuuleminen on tarkoittanut yleensä hätää,…
-
Puinen sarviklarinetti
Puinen sarviklarinetti (pukinsarvi) on halkaistusta puusta valmistettu ja tuohella päällystetty sarvenmallinen soitin, jonka viistoon puhalluspäähän on kiinnitetty männystä tai katajasta vuoltu ohut kieli. Noin 40 cm pitkän soittimen keskivaiheille on tehty neljä sormenpesillä viimeisteltyä sormiaukkoa. Paimensoittimena Aunuksessa ja Karjalan Kannaksella vielä 1900-luvun alkupuolella käytetty klarinettisoitin lienee ollut melko harvinainen.
-
Pitkähuilu
Pitkähuilu (pajupilli) on kuoriputkesta valmistettu, alhaal- ta avoin huilusoitin. Sivupuhalteisen huilun puhallus- päässä on tulppa, jonka koveraksi vuoltu pinta ohjaa ilman särmäaukkoon. Sormiaukottoman huilun pituus on 30-80 cm ja paksuus 1-4 cm. Pitkähuiluja on perintei- sesti valmistettu pajun, haavan ja lepän oksista, mutta nykyään niitä tehdään myös muoviputkesta. Pitkähuilulla on soiteltu paimenessa ollessa improvisoiden ja…
-
Pärri
Pärri (pyypilli) on rakenteeltaan nauhalehdykkä, joka on pingotettu kahden kovan ja keskeltä koveran kappaleen väliin. Nauha voidaan tehdä tuohesta, kasvin lehdestä tai sian viertsarakosta; noin 5 cm:n pitkän soittimen runkomateriaaliksi sopii puu tai sarviluu. Etelä-Pohjanmaalla lähinnä linnustuksessa käytössä ollut soitin lienee länsieurooppalaista alkuperää; toisaalta vastaava soitin on tunnettu myös saamelaisten keskuudessa Kuolan niemimaalla.
-
Parkkipilli
Parkkipilli (tuohihuilu, kaarnapilli, pärri) muodostuu ohuesta tuohinauhasta, joka pingotetaan kahden koivusta kiskotun tukevan 7 cm x 3 cm kaarnanpalan väliin. Lehdykkänä voi tuohen asemasta käyttää myös koivun tai ratamonlehteä. Parkkipillin tiedetään kuuluneen nuorten poikien soittimiin maamme itärajalla. Näitä 1900-luvulla harvinaisia pillejä on löydetty Karjalan Kannakselta, Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta, Savosta ja Keski-Lapista. Laji on levinnyt Suomeen Venäjältä…
-
Pajupilli / pyypilli
Pajupilli (mm. leppäpilli, -luiru, rakkopilli, karihuil) on noin 10 cm pitkä ja 1-3 cm paksu huilusoitin, jossa tulppa on kiinteä osa huilun rakennetta. Pillin rakennusaineena voidaan käyttää pajun ohella mm. leppää, haapaa ja pihlajaa. Pajupilli on perinteisesti ollut lasten ja paimen- ten soitin. Perimätiedon mukaan pajupillin soi- tolla on pyritty nostattamaan tuulta paarmojen karkottamiseksi karjasta.…
