Inkeriläinen paimenhuilu

Inkeriläinen paimenhuilu (paimensoittu, soittu) on tuohipäällysteinen soitin, joka muistuttaa rakenteeltaan nokkahuilua. Huilu valmistetaan halkaisemalla puolimetrinen puunoksa ja kovertamalla puoliskot. Huilun yläpuolelle tehdään viisi sormiaukkoa ja alapuolelle peukaloaukko. Huilun kieli vuollaan ohueksi, höyrytetään notkeaksi  ja painetaan pienen lastan avulla viistosti huilun sisälle. Paras materiaali soitun rakentamiseen on tiheäsyinen koiranheisipuu, mutta koivu, pihlaja, leppä ja pajukin kelpaavat. Soittimesta on olemassa ns. pitkä ja lyhyt malli.

Kansanmuusikko Teppo Repo teki 1900-luvun alku-
puoliskolla maassamme tunnetuksi tämän kaunis-
sointisen huilun, jota ei aikaisemmin alueellamme juuri tunnettu. Inkerissä kevytpuhalteinen soittu on ollut yleinen erityisesti lammaspaimenten keskuudessa. Inkerin lisäksi soittua lienee käytetty vähäisessä määrin Karjalan Kannaksen eteläosissa.

  • Paimensoittimet

  • Ääninäytteitä

  • CD:t
  • LAULUJA POLULTA (2CD) JA LABYRINTTI LEPOON (CD)

    Pääasiassa säestyksettömissä laulelmissani on herkkää voimaa, jota ammennan elämästäni, luonnosta ja ihmissuhteista. Olen säveltänyt, laulanut ja soittanut kaiken itse; taustalla kuuluu toisinaan lehmätorven ammuntaa ja hevostorven hirnahtelua sekä viisikielisen kanteleen viattomuutta. Labyrintti lepoon -äänitteellä on karjalaisesta äänellä itkemisen perinteestä ammentavia itku- ja ylistyslaulujani mm. metsälle, vedelle, mullalle ja parisuhteessa eläville naisille. Äänitykset ja editoinnit: Juha Kaarsalo, masterointi: Olli Kaarnisto. Äänitteitä on saatavilla: