Kaza on mäntyputkesta valmistettu, sor-
miaukollinen huilu. Soittimessa on tylppä puhalluspää, kiinteä tulppa ja särmäaukko. Perinteisesti pajusta tai lepästä valmiste-
tussa kazassa on ollut 2-5 sormiaukkoa. Kuvan kaza on rakennettu seljasta.
Soitin on ollut melko harvinainen 1900-luvun alussa. Tiedetään kuitenkin, että paimenpo-
jat ovat rakennelleet kazoja Keski-Pohjan-
maalla, Etelä-Vienassa ja Aunuksessa. Myös kaskenkaatajat ovat käyttäneet soitinta mahdollisesti signaali- ja ajanviete-tarkoituksiin.
Historiallisesti puinen kaza on tunnettu jo 1000-luvulta lähtien kiertävien muusikoiden soittimena mm. Venäjän Novgorodissa. Länsi-Suomeen lajin oletetaan levinneen Keski-Euroopasta Saksan ja Tanskan kautta.