elokuu 2020
-
Tuohipilli
Tuohipilli (tuohi, tuohenpala, tuohikieli, pärrä, lehti) voidaan valmistaa tuohen palasta tai puun lehdestä. Eri puulajeista suosituimpia ovat olleet paatsama, paju, koivu, haapa ja sireeni. Soitettaessa mitoiltaan 3 x 7 cm:n lehden kapeampi sivu värähtelee ylähuulta vasten. Tuohella ovat soittaneet omaksi ja ympäristön iloksi pääasiassa työikäiset miehet. Ahkeran harjoittelun tuloksena tuohipillillä saattoi improvisoida tai soittaa tunnettuja…
-
Umpihuilu
Umpihuilu (pihlaja- ja soropilli) raken- netaan pajun, raidan tai lepän kuori- putkesta. Materiaaliksi sopivat myös putkikasvit, luu ja metalli. 10-30 cm pitkässä, sormiaukottomassa umpi- huilussa on tulppa puhalluspään ja särmäaukon välissä sekä putken ala- päässä. 2-3 cm paksun huilun puhal- luspää on tylppä tai viisto. Laji on tunnettu Suomessa Itä-Uudel- tamaalta Päijänteen länsipuolelle, Saimaan itäpuolelta…
-
Toropilli
Toropilli (tuohitorvi, tuohipilli, soropilli) on sormiaukoton olki- tai ruokopilli, jonka päässä on tuohesta kierretty kaikusuppilo. Tämän klarinettisoittimen lehdykkä voidaan viiltää myös onttoon pajuputkeen. Tuohisuppilon asemesta äänen voimakkuutta lisäämään on toisinaan käytetty nautaeläimen sarvea. Pillin pituus kaikusuppilon kera on 30-50 cm. Toropilli on ollut paimenten soitin. Muuten sillä on perimätiedon mukaan soitettu erityisesti pääsiäisenä. Lapsien soittaessa…
-
Soropillisarja
Soropillisarja on klarinettisoitin, joka voidaan rakentaa mm. oljesta, ruo’osta ja putkikasvin varresta. Yksittäisen pillin alapää on avoin ja umpinaiseen puhalluspäähän on vuoltu värähtelevä lehdykkä. Soitin koostuu muutamasta sormiaukottomasta pillistä, joilla soitetaan samanaikaisesti. Pillien pituudet voivat olla sattumanvaraiset tai ne voidaan virittää, eli katkaista sopiviksi, jonkin tietyn sävelmän soittamista varten. Soropillisarjan järjestäminen kiinteään riviin melodioiden soittamista…
-
Soropilli
Soropilli (mm. olki-, sora-, korsi-, ruokopilli ja kaza) on 5-50 cm pitkä klarinettisoitin, joka 2-3 cm mittainen lehdykkä on viilletty putkikasvin solmukohdan viereen. Sormiaukottoman soropillin tavallisin rakennusmateriaali on ollut rukiinolki, myös vehnää, kauraa, koiranputkea ja järviruokoa on käytetty. Soropillejä on valmistettu yleisimmin sirpillä elonkorjuun aikaan. Paimenpojat puolestaan ovat rakennelleet soropillejä mm. koiranputkista ja kalastajien tiedetään…
-
Sormiaukollinen naudansarvi
Sormiaukollinen naudansarvi valmistetaan sonnin tai lehmän sarvesta. Kärjen katkaisemisen jälkeen puhallusaukkoa on perinteisesti suurennettu polttamalla tarpeen mukaan. Sarvi on hiottu kauttaaltaan sileäksi ja sen oletettavasti 2-5 sormiaukkoa on valmistettu poraamalla. Naudansarvitrumpetteja on tehty ainakin Kannaksella, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ala-Satakunnassa. Tällä harvinaisella soittimella on luriteltu yksinkertaisia sävelmiä todennäköisesti 1800-luvulla.
