syyskuu 2010
-
Pajupiipari
Pajupiipari (pajupilli, kolmireikäinen pajupilli) on pajupillin muunnos, jossa on puhallusaukko kahden puolipyöreän särmäaukon välissä. Kuoren alla, keskellä pillin 20 cm pitkää runkoa, on kovera syvennys, jonka kummallakin puolella on varsinaiset ääniontelot. Kaksiääninen pajupiipari on tunnettu Peräpohjolassa ainakin 1930-luvulla. Tästä harvinaisesta huilusoittimesta on tietoja myös Ruotsin Länsi-Pohjasta ja Kaakkois-Virosta.
-
Mäntyhuilu
Mäntyhuilu on puurunkoinen, molemmista päistään avonainen huilu, jossa on 2-8 sormiaukkoa. Huilun vinoksi leikatussa puhalluspäässä on ovaalinmuotoinen särmäaukko, ja tulpan muodostaa soittajan kieli tai alahuuli. Perinteisesti vääntötekniikalla valmistetun huilun pituus on noin 30 cm. Huilun sormiaukot on soittoasennon vuoksi sijoitettu eri linjaan särmäaukkoon nähden. Mäntyhuiluilla ovat soitelleet mm. lammaspaimenet ja niittotyöläiset aikansa kuluksi. Soitin lienee…
-
Läveri
Läveri (leppäpilli, pajupilli) on noin 25 cm pitkä puurunkoinen klarinettisoitin, joka muodostuu sormiaukkoputken sisälle työnnetystä huulipillistä. Pajusta tai lepästä valmistetussa pillissä on 2-6 sormiaukkoa, joiden ympärille on vuoltu pyöreät sormenpesät. Läveri lienee ollut paimenten ajanvietesoitin, jolla on lurittelun lisäksi voitu soittaa myös yleisesti tunnettuja kappaleita. Soitin on tunnettu Pohjois-Karjalassa ja Kannaksella todennäköisesti 1800-luvulta 1900-luvun alkuun.
-
Lanetti
Lanetti (leppätorvi, paimentorvi, liru) on 25-50 cm pitkä, ehytputkinen klarinettisoitin, joka on rakennettu lepästä tai koivusta. Lanetin vinoon puhalluspäähän kiinnitetty katajalehdykkä on samalla puolella, kuin putken yläosaan tehdyt 3-7 sormiaukkoa. Toisinaan sormiaukot on järjestetty omalaatuisesti lomittain, ja joskus soittimeen on tehty myös peukaloaukko. Lanetin parisenttinen putki laajenee sormiaukkojen alapuolella voimakkaasti, lähes kymmensenttiseksi kaikusuppiloksi. Todennäköisesti klaneetista…
-
Kuumarihlattu pajupilli
Kuumarihlattu pajupilli on noin 25 cm pitkä, sormiaukollinen pajuhuilu. Soittimen suipossa puhalluspäässä on kuoriputkeen vuoltu särmäaukko ja irrallinen tulppa. Huilun alaosan poraus ja sormiaukot on valmistettu polttamalla. Nuoret pojat ovat valmistaneet kuumarihlattuja pajupillejä sisätiloissa, uunin hiilloksella. Ilmeisesti soitinta on rakennettu myös ulkona nuotiolla kalastamisen tai heinänteon lomassa. Onnistuneella soittimella on soitettu mm. Ukko Nooa-sävelmää. Kuumarihlattu…
-
Kuoriklarinetti
Kuoriklarinetti on 40-100 cm pitkä, tuohinauhasta suoraksi tai käyräksi muotoiltu kartiomainen soitin. Klarinetin puhalluspäähän on tuohikierteiden väliin kiinnitetty ohut tuohikieli. Voimakasääninen kuoriklarinetti on ollut 1900-luvun alussa paimenten soitin, jota on käytetty petojen pelotteluun. Kuoriklarinetteja on myös myyty matkamuistoliikkeissä eri puolilla Suomea 1970-luvulla. Todennäköisesti alkuperältään kotimainen laji on tunnettu mm. Kanta-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.
