syyskuu 2020
-
Häränsarvi
Häränsarvi (mm. torvi, soittosarvi, rukoustorvi, ruokapilli, paimentorvi, luurupilli) on sonnin sarvesta valmistettu trumpettisoitin. Soittimiksi on usein valikoitu suurikokoisia sarvia. Voimakasäänistä häränsarvea on käytetty paimentamisen lisäksi kyläyhteisöjen sosiaalisista kokoontumisista tiedottamiseen. Häränsarvella…
-
Avoin sivupuhalteinen puuhuilu
Avoin sivupuhalteinen puuhuilu rakennetaan puuputkesta, joka on perinteisesti valmistettu vääntötekniikalla männystä. Aikaisemmin huilut olivat yleensä vain 10-15 cm pitkiä johtuen putken valmistustekniikasta. Huilun puhalluspäässä pitkähuilun tapaan putken ulkopuolelle ulottuva tulppa.…
-
Kynäpiisku
Avoin kynäpiisku (pyypilli) on muutaman sentin mittainen sormiaukoton huilu, joka on valmistettu linnun sulan kynästä tai sääriluusta. Kynäpiiskun voi valaa myös tinasta. Kimeä-äänisiä kynäpiiskuja on valmistettu erityisesti pyiden houkuttelemiseksi. Vielä…
-
Kuoriklarinetti
Kuoriklarinetti on 40-100 cm pitkä, tuohinauhasta suoraksi tai käyräksi muotoiltu kartiomainen soitin. Klarinetin puhalluspäähän on tuohikierteiden väliin kiinnitetty ohut tuohikieli. Voimakasääninen kuoriklarinetti on ollut 1900-luvun alussa paimenten soitin, jota on…
-
Inkeriläinen hevostorvi
Inkeriläinen hevostorvi on halkaisutekniikalla rakennettu ja tuohella päällystetty puutrumpetti. Noin metrin mittaisen soittimen alapäässä on sonninsarvi kaikusuppilona. Tämä voimakasääninen laji ei ole ollut paimenten käytössä Suomessa, vaan se on kulkeutunut…
-
Hautatorvi
Hautatorvi syntyy, kun kärjennoukkaan liitetään tuohesta tai lepänkuoresta kaikusuppilo. Hautatorvi, kuten kärjennoukkakin, on ollut maassamme paikallinen instrumentti, jota on käytetty nimensä mukaisesti tervahautojen polton yhteydessä Etelä-Pohjanmaan ympäristössä, mm. Ilmajoella. Lajina…
