Huilut
-
Liimalehdykkäinen klarinetti
Liimalehdykkäinen klarinetti (trono- pilli) muodostuu männystä väänne- tystä putkesta, jonka yläpäähän on vuoltu muutaman sentin pituinen, suorakaiteen muotoinen lovi. Puhal- lluspää on tukittu tulpalla ja aukon kohdalle on liimattu ohut puinen leh- dykkä. Noin 20 cm pitkä soitin on muotoiltu kartiomaiseksi ja siihen on poltettu kolme sormiaukkoa. Paimenet ovat pitkät päivänsä kuluttaakseen luritelleet rakentamillaan pilleillä…
-
Kaza
Kaza on mäntyputkesta valmistettu, sor- miaukollinen huilu. Soittimessa on tylppä puhalluspää, kiinteä tulppa ja särmäaukko. Perinteisesti pajusta tai lepästä valmiste- tussa kazassa on ollut 2-5 sormiaukkoa. Kuvan kaza on rakennettu seljasta. Soitin on ollut melko harvinainen 1900-luvun alussa. Tiedetään kuitenkin, että paimenpo- jat ovat rakennelleet kazoja Keski-Pohjan- maalla, Etelä-Vienassa ja Aunuksessa. Myös kaskenkaatajat ovat käyttäneet…
-
Musta torvisieni
Musta torvisieni on, paitsi erinomainen ruokasieni, myös hauska oboesoitin. Sitä soitetaan sienen varteen puhaltamalla niin, että varsi on kokonaan suussa. Vastaavanlaisia soittimia ovat voikukan varresta saatava varsipilli ja pillikkeestä irrotettava kukka, siis kukkapilli. Mustalla torvisienellä voi soittaa ilman- painetta muuttamalla yksinkertaisia sävelmiä. Soittimen nahistuttua soittokelvottomaksi sienen voi syödä – sellaisenaan tai paistettuna.
-
Avoin metallipyypilli
Avoin metallipyypilli (pyypilli) on 4-7 cm pitkä, tinasta tai lyijystä valettu huilusoitin. Alapäästään avoimia metallipyypillejä on valmistettu laajalla alueella Oulun eteläpuolella. Rajantakaisesta Karjalasta metallipyypilleistä ei ole lainkaan tietoja. Metallipyypillistä on erilaisia versioita: Putki on mm. voitu taivuttaa messinki- levystä puikon päällä. Pillit on myös saatettu tehdä tarkalleen luodin muo- toiseksi, jotta niillä saattoi tarvitta- essa…
-
Petäjäpilli
Petäjäpilli (mäntypilli, huilu) on tehty perinteisesti männystä vääntötekniikalla. 8-15 cm pitkän huilun särmäaukko on parin senttimetrin päässä suiposta puhallusaukosta, ja alapää on umpinainen. Paimenet ovat rakentaneet petäjäpillejä Etelä-Pohjanmaalla ja Karjalan Kannaksella 1900-luvun alussa.
-
Varsipilli
Varsipilli (mm. pilli, voikukkapilli, putkisoittu, soropilli) on oboesoitin, joka syntyy yksinkertaisimmillaan litistämällä esimerkiksi voikukan, oljen tai ruoholaukan varsi. Useimmiten sormiaukottoman varsipillin pituus on 3-20 cm. Eripituiset, sopivasti viritetyt, varsipillit voidaan koota rinnakkain tuohiliuskan väliin melodioiden soittamista varten. Lyhytikäiset varsipillit ovat olleet lähinnä lasten soittimia. Niillä tiedetään soitetun kimeiden ja mörisevien äänien lisäksi myös surullisia ja…
