Huilut
-
Huulipilli
Huulipilli (leppäpilli, pajupilli, pilli) on noin 3-7 cm pitkä puuputki, jonka puhalluspäähän on vuoltu ohut, parin sentin mittainen lehdykkä. Tämän sormiaukottoman klarinettisoittimen putki on valmistettu vääntötekniikalla lepästä, männystä, pajusta tai koivusta. Soittajan kieli toimii klarinetin tulppana. Sellaisenaan, ilman kaikusuppiloa, huulipilli lienee ollut harvinainen. Paimenten tiedetään soittaneen huulipillillä yksinkertaisia melodioita tukkimalla ja avaamalla pillin alapäätä kämmenkourullaan.…
-
Torvihuilu
Torvihuilu on tuohitorvi, jonka puhalluspäähän on työnnetty tulppa. Ilmakanavan aikaansaamiseksi tulpasta on vuoltu parimillinen lastu tuoheen puhkaistun särmäaukon kohdalta. Soitin on noin 60 cm pitkä. Torvihuilu lienee kehitetty Savonlinnan ympäristössä, Etelä-Savossa. Tämän harvinaisen soittimen käytöstä alueella on muistitietoa 1900-luvun alusta.
-
Umpinainen pitkähuilu
Umpinainen pitkähuilu on kuoriputkesta valmistettu pitkä- huilu, jonka alapää on tukittu tulpalla. Pajusta rakennetun huilun pituus on 30-70 cm. Umpinaisia pitkähuiluja lienee rakennettu lähinnä kestävän rakenteen vuoksi. Laji on tunnettu Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla todennäköisesti 1900-luvun alkupuoliskolla.
-
Sivupuhalteinen pajupilli
Sivupuhalteinen pajupilli (pajupilli) on 10-15 cm pitkä pajupilli, jonka tulppa on vuoltu kiinteästi pillin runkoon. Huilun äänionteloa on pidennetty noin 3 cm puhalluspään suuntaan. Se jatkuu onteloa puolet matalampana, ensin ilmakanavana ja lopulta puhallusaukkona. Irtonainen kuoriputki, johon on viilletty särmä- ja puhallusaukko, on yhtenäinen sentin verran onteloidun puun molemmille puolille. Sivupuhalteinen pajupilli, pajupillin ja pitkähuilun…
-
Leropilli
Leropilli (liropilli, pilli, lulletti) on puusta halkaisutekniikalla valmistettu klarinettisoitin. Pillissä on 2-8 polttamalla tehtyä sormiaukkoa, joihin on vuoltu sormenpesät. Koverretut puoliskot on liitetty yhteen narulla. Pillin päähän voidaan haluttaessa liittää ääntä voimistava tuohisuppilo. Melko voimakasääninen leropilli on ollut paimenten käytössä ainakin 1800-luvulta 1900-luvun alkuun. Perimätiedon mukaan viheltävälle karhulle pilliä soittanut paimen on saanut karhun matkimaan…
-
Pillipäinen tuohitorvi
Pillipäinen tuohitorvi on pajupilli, jonka päällä on tuohisuppilo. Tuohitorven merkitys pajupillin ympärillä liittyy äänenväriin, eikä se lisää äänen kuuluvuutta. Pillipäisen tuohitorven rakentaminen on todennäköisesti ollut täysin kotimainen keksintö. Lajista on tietoja Pohjois-Karjalasta ja -Pohjanmaalta 1900-luvun alkupuolelta.
