Huilut
-
Nynnypilli
Nynnypilli (mm. ruoko-, kaisla-, soro- ja nyynypilli) on 10-20 cm pitkä, järvi- tai meriruo’on kuivu- neesta varresta valmistettu putki- mirlitoni eli laulurumpu. Molem- mista päistään avonaisen ruo’on keskeltä tai kärjestä esiin vuoltu laajahko ohut kalvomainen pinta värittää ääntä pilliin hyräiltäessä. Pilliä ovat valmistaneet ja soitelleet pääasiassa lapset. Laji on levinnyt Etelä-Pohjanmaan ruotsinkielisille alueille, Savoon, Hämeeseen,…
-
Nukkemainen savihuilu
Nukkemainen savihuilu on rakenteeltaan astia- tai lieriöhuilu, joka kuvaa nisäkästä. puhalluspilli tai imuke on sijoitettu yleensä tonttua tai tyttöä esittävän hahmon taakse. Lajin varianteissa ei ole ollut sormiaukkoja. Saatavissa olevien vähäisten tietojen mu- kaan karjalaiset kauppiaat ovat myyneet 1920-luvulla nukkemaisia savihuiluja. Huiluja lienee valmistettu ainakin Mustan- meren lähistöllä, josta niitä on viety mm. Pietariin myytäväksi.…
-
Nauhapilli
Nauhapilli (heinä, sara-, ruohopilli, viilike) on soitin, joka syntyy peukaloiden väliin pingotetusta nauhasta. Nauhan materiaalina voi olla tuohi, ruoho, saraheinä tai puun lehti. 1970-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan nauhapilli on tunnettu kaikkialla Suomessa ja Karjalassa. Yleisyytensä ja yksinkertaisen rakenteensa vuoksi sen historiaa ja levinnäisyyttä on ollut maailmanlaajuisestikin vaikea selvittää. Tutkijoiden mukaan tämän, ainakin viimeisen sadan vuoden…
-
Matala yläsärmäinen savikukko
Matala yläsärmäinen savikukko on huilu, jonka pituus on korkeutta suurempi. Soittimen puhallusaukko on linnun pyrstössä ja ilma purkau- tuu ulos linnun selässä olevan au- kon kautta. Savikukon museoihin talletetut mallit poikkeavat suuresti toisistaan, johtuen oletettavasti siitä, että osa pilleistä on saanut alkunsa kotioloissa ja toiset savipajoissa sarjatuotantona. Museoihin talletettujen huilujen joukossa on kömpelösti muotoiltuja ja…
-
Matala kukkopilli
Matala kukkopilli on alasärmäinen savihuilu, jonka pituus on korkeutta suurempi. Lajille tunnusomaisia piirteitä ovat yksinkertaisuus ja viimeistelemättömyys. Muodoil- taan sen variantit muistuttavat teertä tai vesilintua. Ilmeisesti kotioloissa, yleisemmin punasa- vesta valmistetuissa pilleissä ei ole jalustaa. Huilusta on löydetty sormiaukottomia ja 2-aukkoisia malleja. Kymenlaaksosta, Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta pelloilta löydetyt matalan kukkopillin edustajat lienevät säilyneistä savihuiluista kaikkein…
-
Mänkeri
Mänkeri (mäntyhuilu ja -pilli sekä holkki- ja loppipilli) on klarinettisoitin, joka perinteisesti rakennettu vääntötekniikalla irrotetusta 10-30 cm pitkästä mäntyputkesta. Klarinetin viistoon puhalluspäähän on kiinnitetty narulla ohut tuohi- tai katajalehdykkä. Putken alapäähän on toisinaan kierretty tuohesta pieni kaikusuppilo. Sormiaukottomia mänkereitä on valmistettu männyn ohella myös naudan sääriluusta, koiranputkesta ja savukkeen imukkeesta. Paimenpoikien kerrotaan rakentaneen mänkereitä Oulun…
