Huilut
-
Nauhapilli
Nauhapilli (heinä, sara-, ruohopilli, viilike) on soitin, joka syntyy peukaloiden väliin pingotetusta nauhasta. Nauhan materiaalina voi olla tuohi, ruoho, saraheinä tai puun lehti. 1970-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan nauhapilli on tunnettu kaikkialla Suomessa ja Karjalassa. Yleisyytensä ja yksinkertaisen rakenteensa vuoksi sen historiaa ja levinnäisyyttä on ollut maailmanlaajuisestikin vaikea selvittää. Tutkijoiden mukaan tämän, ainakin viimeisen sadan vuoden…
-
Matala yläsärmäinen savikukko
Matala yläsärmäinen savikukko on huilu, jonka pituus on korkeutta suurempi. Soittimen puhallusaukko on linnun pyrstössä ja ilma purkau- tuu ulos linnun selässä olevan au- kon kautta. Savikukon museoihin talletetut mallit poikkeavat suuresti toisistaan, johtuen oletettavasti siitä, että osa pilleistä on saanut alkunsa kotioloissa ja toiset savipajoissa sarjatuotantona. Museoihin talletettujen huilujen joukossa on kömpelösti muotoiltuja ja…
-
Matala kukkopilli
Matala kukkopilli on alasärmäinen savihuilu, jonka pituus on korkeutta suurempi. Lajille tunnusomaisia piirteitä ovat yksinkertaisuus ja viimeistelemättömyys. Muodoil- taan sen variantit muistuttavat teertä tai vesilintua. Ilmeisesti kotioloissa, yleisemmin punasa- vesta valmistetuissa pilleissä ei ole jalustaa. Huilusta on löydetty sormiaukottomia ja 2-aukkoisia malleja. Kymenlaaksosta, Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta pelloilta löydetyt matalan kukkopillin edustajat lienevät säilyneistä savihuiluista kaikkein…
-
Mänkeri
Mänkeri (mäntyhuilu ja -pilli sekä holkki- ja loppipilli) on klarinettisoitin, joka perinteisesti rakennettu vääntötekniikalla irrotetusta 10-30 cm pitkästä mäntyputkesta. Klarinetin viistoon puhalluspäähän on kiinnitetty narulla ohut tuohi- tai katajalehdykkä. Putken alapäähän on toisinaan kierretty tuohesta pieni kaikusuppilo. Sormiaukottomia mänkereitä on valmistettu männyn ohella myös naudan sääriluusta, koiranputkesta ja savukkeen imukkeesta. Paimenpoikien kerrotaan rakentaneen mänkereitä Oulun…
-
Lulletti
Lulletti (paimentorvi) on noin 30 cm pitkä puutrumpetti. Osittain tai kokonaan tuohella päällystetty soitin on muodoltaan litteä ja lievästi käyrä. Puhallusaukko on sentin mittainen ja 3-6 sormiaukkoa ovat halkaisijaltaan 8-9 mm. Puusarvea on valmistettu ainakin lepästä, pajusta ja katajasta. Toisinaan lulletin alapuolelle on kaiverrettu pieni peukaloaukko hälytysäänien soittamista varten. Lulletteja on rakennettu Laatokan-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja…
-
Luikku
Luikku (luikuri) on suora, yleensä 80-150 cm pitkä puutrumpetti. Sen pitkä ja kapea varsi laajenee halkaisijaltaan enintään 10 cm laajaksi, lyhyehköksi kaikusuppiloksi. Kansankulttuurin piirissä luikku on rakennettu useimmiten haavasta tai lepästä. Puurungon ympärille on tavallisesti kierretty tuohinauha, mutta myös juurikierrettä on käytetty. Maaseudulla luikkua on käytetty rukoustorvena ja paimenen torvena. Rakentamisen esikuvana on ollut metallista…
