Katkoaerofonit
-
Säkkipilli
Säkkipilli (maha, rakkopilli) on vasikan tai lehmän mahalaukusta tehty soitin. Rakkopillejä on tehty mm. sian virtsarakosta. Vanhan, kansanomaisen mallin mukaan säkkipilliin kuuluu vain kaksi putkea; esimerkiksi luusta tai messingistä valmistettu puhalluspilli sekä oletettavasti 6-8-reikäinen melodiapilli. Melodiapillin puisen sormiaukkoputken yläosassa, soittimen sisällä, on ruokoputkesta valmistettu klarinetin suukappale. Myöhemmin säkkipilleihin on alettu rakentaa eripituisia bordunapillejä säestämään melodiapillillä…
-
Brelo
Brelo on puurunkoinen, tuohella päällystetty 650 – 130 cm:n pituinen sormiaukoton trumpettisoitin, jonka putki päättyy irralliseen kaikusuppiloon. Kaikusuppilon materiaalina on toiminut vahva tuohinauha, pelti ja lehmänsarvi. Rungon valmistusmateriaalina on käytetty leppää ja haapaa. Pohjois-Karjalassa brelo on ollut paimenten soitin; Pohjois-Savossa taas kerrotaan breloa käytetyn mm. paimenten kutsumiseen pois metsästä. 1600-luvulla Laatokan länsirannalla luikusta kehitettyä breloa…
-
Tremolopilli
Tremolopilli (mm. huilu, soro- ja loitsupilli) on halkaisijaltaan 2-3 cm:n mittainen pajupilli, jonka värähtelevän äänen aikaansaa puhaltamisen vaikutuksesta ilmakammiossa liikkuva pieni esine. Pillin sisälle voidaan laittaa esimerkiksi pieni puupallo, kivi, herne tai viljan jyviä. Ääneltään tuomarinpilliä muistuttavia tremolopillejä on valmistettu huvin vuoksi Etelä-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa 1920-luvulla. Pohjois-Savossa on vastaavia huiluja, metallista rakennettuna, käytetty käärmeiden kutsumiseen.
-
Rozok
Rožok (lävikkö, pukinsarvi) on tuohella päällystetty halkioputkinen puutrumpetti. Soittimessa on 3-5 sormiaukkoa, sekä lähes aina myös peukaloaukko hälytysäänien soittamista varten. Sormiaukkojen sijoittuminen vähitellen laajenevan kaikusuppilon ja puhalluspään lähelle on vaihdellut alueittain. Noin 40 cm pitkän ja laajimmillaan 5 cm paksun soittimen rakennusaineena on käytetty mm. haapaa. Rožok on kuulunut luoteisvenäläiseen soittimistoon jo 1700-luvulla ja se…
-
Sointupilli
Sointupilli muodostuu paksuhkoon pajun- oksaan rakennetuista 2-4 pajupillistä, joiden särmäaukot, ääniontelot ja ilmakanavat sijait- sevat vierekkäin, mutta erillään toisistaan. Sointupillien puhalluspää on tylppä. Perimätiedon mukaan paimenpojat ovat kokoontuneet soittamaan yhdessä sointu- pilleillä 1900-luvun alussa. Näitä kaksiäänisiä huilusoittimia tiedetään rakennetun ainakin Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla 1950-luvulle asti. Sointupilliin on liittynyt, pajupillin tavoin, loitsu, jota on hoettu kuorta…
-
Piiskuklarinetti
Piiskuklarinetti (piisku, paimentorvi ja -huilu) on soitinakennustekniikoiden yhdistelmä. Vääntötekniikalla aikaansaadun 20-30 cm pitkän paju- tai mäntyputken puhalluspään yläosa on vuoltu ohueksi lehdykäksi. Sen alla ollut putken osa on korvattu erillisellä kappaleella, joka on onteloitu sisältä, mutta jätetty kärjestään umpinaiseksi. Klarinettiin on toisinaan koverrettu 3 sormiaukkoa ja/tai liitetty sen alapäähän tuohinen kaikusuppilo. Komeissa paimentorvissa on usein…
