Katkoaerofonit
-
Inkeriläinen paimenhuilu
Inkeriläinen paimenhuilu (paimensoittu, soittu) on tuohipäällysteinen soitin, joka muistuttaa rakenteeltaan nokkahuilua. Huilu valmistetaan halkaisemalla puolimetrinen puunoksa ja kovertamalla puoliskot. Huilun yläpuolelle tehdään viisi sormiaukkoa ja alapuolelle peukaloaukko. Huilun kieli vuollaan ohueksi, höyrytetään notkeaksi ja painetaan pienen lastan avulla viistosti huilun sisälle. Paras materiaali soitun rakentamiseen on tiheäsyinen koiranheisipuu, mutta koivu, pihlaja, leppä ja pajukin kelpaavat.…
-
Sporkkaklarinetti
Sporkkaklarinetti (sporkka- ja mäntyhuilu) on 25-35 cm pitkä klarinettisoitin, joka koostuu kahdesta sisäkkäin olevasta putkesta. Sormiaukkoputki on perinteisesti valmistettu männystä tai pajusta vääntämällä sydänpuu irti ulommaisista vuosilustoista. Putken sisäosasta on valmistettu halkaisemalla pienikokoinen kärjennoukka, jonka puoliskot alaosan putki puristaa tehokkaasti yhteen. Soittimessa on ollut yleensä kolme sormiaukkoa. Voimakasääninen sporkkaklarinetti on kuulunut 1800-luvun lopulla eteläpohjalaisten paimenpoikien…
-
Umpihuilusarja
Umpihuilusarja muodostuu 5-10 suippo- päisestä umpihuilusta, jotka on sijoitettu vierekkäin puupalikkaan veistettyihin koloihin. Soittimeen kuuluvat, pajusta tai putkikasvista rakennetut, pillit voidaan virittää muodostamaan diatonisen sävel- asteikko. Virityksessä hyödynnetään hui- lun liikuteltavan alatulpan avulla säädet- tävää putken pituutta sekä pillien paksuutta. Umpihuilusarjojen valmistus on kuulunut musikaalisten paimenten askareisiin Etelä-Pohjanmaalla 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Tällä omaperäisellä, huuliharppua…
-
Mäntähuilu
Mäntähuilu on umpihuilun sovellutus, jossa soittimen ilmaontelon kokoa voi säätää pitkän ja liikuteltavan alatulpan avulla. Soittimen rakennusaineeksi sopii mm. pajun kuoriputki ja koiranputki. Mäntähuilu on ollut nuorten poikien soitin ainakin Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa, ja mahdollisesti myös muualla Suomessa. Sillä on luriteltu ja soitettu tanssisävelmiä 1900-luvun alussa.
-
Halkioputkinen klarinettitorvi
Halkioputkinen klarinettitorvi on lehdykkäkappaleesta ja tuohisesta kaikusuppilosta koostuva, 35-80 cm pitkä soitin. Vitsaksella tai pajunkuorella sidottu suukappale on leppää, mäntyä tai koivua; lehdykkä on tehty tuohesta tai katajasta. Toisinaan torveen on tehty pari sormiaukkoa. Klarinettitorvi on ollut paimenten soitin, jolla he ovat aamuisin herätelleet kylänväkeä. Päivisin torvi on raikunut omaksi iloksi, viesteinä muille paimenille sekä…
-
Liimalehdykkäinen klarinetti
Liimalehdykkäinen klarinetti (trono- pilli) muodostuu männystä väänne- tystä putkesta, jonka yläpäähän on vuoltu muutaman sentin pituinen, suorakaiteen muotoinen lovi. Puhal- lluspää on tukittu tulpalla ja aukon kohdalle on liimattu ohut puinen leh- dykkä. Noin 20 cm pitkä soitin on muotoiltu kartiomaiseksi ja siihen on poltettu kolme sormiaukkoa. Paimenet ovat pitkät päivänsä kuluttaakseen luritelleet rakentamillaan pilleillä…
