elokuu 2012

  • Kukkapilli

    Kukkapilli (kukka, pilli, soittopilli) on yksinkertainen oboe, jota soitetaan kukan pitkänomaiseen kukkaperään puhaltamalla. Soittimiksi käyvät  mm. pillikkeen, kissankellon ja puna-apilan kukat. Kukkapilli on ollut lasten soitin. Joskus suuhun on laitettu yhtäaikaa monta kukkaa, jolloin on saatu puhaltamalla moniääninen, huvittava sointu. Kukkapilli on tunnettu 1970-luvun Suomessa erittäin laajalti; sarjana kukkapilliä tiedetään soitetun ainakin Savossa ja Karjalan…

  • Koverrettu puuhuilu

    Koverrettu puuhuilu on halkaisutekniikalla valmistettu kartiomainen puuhuilu, jonka saumakohtiin on liimattu kaksi pitkää tuohisiisnaa. Huiluun on veistetty neljä sormiaukkoa, ja rungon ympärille on kierretty narua tai tuohta. Tämä Suomessa erittäin harvinainen huilutyyppi on tunnettu Etelä-Savossa 1930-luvulla. Todennäköisesti puuhuilun historia ulottuu 1800-luvulle, lähinnä Aunukseen ja Karjalan Kannakselle.

  • Klarinettitorvi

    Klarinettitorvi (tuohi- ja paementorvi) on 50-100 cm pitkä torvi, joka koostuu ehytputkisesta lehdykkäkappaleesta ja tuohisesta kaikusuppilosta. Klarinetin suukappale on valmistettu lepästä, männystä tai haavasta, ja varsinainen lehdykkä on katajaa, tuohta tai luuta. Kaikusuppilon pinnalle voidaan kääriä sisä- tai ulkotuohi, ja kierrokset päätellään tuohisoljella, vitsaksella tai halkaistulla puutikulla. Klarinettitorvi on ollut yleisesti sekä miesten, että naisten…

  • Kazapilli

    Kazapilli on 10-20 cm pitkä, sormiaukoton huilusoitin, joka on perinteisesti valmistettu vääntämällä valmistetusta mäntyputkesta. Pillin viistosta puhalluspäästä ilma ohjautuu tulpan ja rungon välistä särmäaukkoon. Kazapillin historiasta tiedetään niukasti; Kaakkois-Suomessa soittimen tiedetään olleen ainakin paimenten käytössä 1800-1900-lukujen vaihteessa. Pilliä on rakennettu Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa, Viipurin lähistöllä.

  • Kaikusuppilollinen tronopilli

    Kaikusuppilollinen tronopilli (leppäpilli, pajupilli) on 20-50 cm pitkä puurunkoinen klarinettisoitin, jonka päässä on puun kuoresta tai sarvesta valmistettu kaikusuppilo. Pajusta tai männystä valmistetussa ehytseinäisessä putkessa on 2-6 sormiaukkoa, joiden sormenpesät on muotoiltu neliskanttisiksi tai pyöreiksi. Kaikusuppilollinen tronopilli on ollut paimenten käytössä ajanvietteenä, mutta myös petoeläinten karkoittamisessa. Soitin on tunnettu mm. Aunuksessa, Laatokan Karjalassa, Etelä-Karjalassa ja…

  • Jatkoslötkö

    Jatkoslötkö on kaksiosainen huilusoitin, jonka rakentamiseen käytetään 5 cm pitkä ja 2 cm paksu pajunoksa sekä 15-30 cm pitkä mäntyputki. Huilun puhalluspää muodostuu alapäästään avoimesta pajupillistä, jonka tulppa tukee kuoriputkea alapuolelta. Pajupilli työnnetään mäntyputkeen, johon on tehty 3-4 sormiaukkoa ja liitoskohta peitetään ohuella tuohisuikaleella. Jatkoslötkö on paikallisesti Etelä-Pohjanmaalla kehitetty soitin, jolla lienee soiteltu melodioita omasta…

  • Paimensoittimet

  • Ääninäytteitä

  • CD:t
  • LAULUJA POLULTA (2CD) JA LABYRINTTI LEPOON (CD)

    Pääasiassa säestyksettömissä laulelmissani on herkkää voimaa, jota ammennan elämästäni, luonnosta ja ihmissuhteista. Olen säveltänyt, laulanut ja soittanut kaiken itse; taustalla kuuluu toisinaan lehmätorven ammuntaa ja hevostorven hirnahtelua sekä viisikielisen kanteleen viattomuutta. Labyrintti lepoon -äänitteellä on karjalaisesta äänellä itkemisen perinteestä ammentavia itku- ja ylistyslaulujani mm. metsälle, vedelle, mullalle ja parisuhteessa eläville naisille.

    Äänitykset ja editoinnit: Juha Kaarsalo, masterointi: Olli Kaarnisto. Äänitteitä on saatavilla: