Katkoaerofonit
-
Yksisolmuinen putkipilli
Yksisolmuinen putkipilli (putki, töröpilli, putkiluikku ja -soittu) on putki- tai ruokokasvista valmistettu soitin, jossa kaksi pintaa värähtelee toisiaan vasten. Pillin puhalluspää on avoin ja alapään solmu on halkaistu muutaman sentin matkalta. Soittimen pituus on ollut yleensä 30-40 cm. Eripituisia ja-paksuisia putkipillejä on toisinaan soitettu samanaikaisesti. Perinteen mukaan vanha kansa on varoittanut lapsia ja paimenia soittamasta…
-
Viillosputkipilli
Viillosputkipilli (putkipilli, låto, pipa, vissla) valmistetaan oljesta tai putkikasvista, jonka keskelle vuollaan muutaman sentin pitkittäinen viilto. Pillin puhalluspää on avoin ja alapää umpinainen. Pörisevä viillosputkipilli lienee ollut pääasiassa lastensoitin, mutta myös aikuisten miesten tiedetään valmistaneen niitä heinätöiden lomassa. Keski-Suomessa viillosputkipilliä on soitettu myös sarjassa, eli useampia samanaikaisesti. Putkipillejä on saatu talteen lisäksi Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalta,…
-
Vihellysputki
Vihellysputki (mm. vihellys, putki, putki- pilli, huilu) on alapäästään umpinainen reunahuilu. Huilun puhalluspää on suora tai vastakkaisista suunnista vinoksi leikattu. 10-40 cm pituisia vihellysputkia on valmistettu koiranputken ohella män- nystä, lepästä ja luusta. Soittimeen on toisinaan tehty 1-4 sormiaukkoa. Vihel- lysputkina on käytetty myös onttoput- kisia avaimia ja luodin hylsyjä. Suomessa tunnetaan huonosti vihellys- putkiin…
-
Vannetrumpetti
Vannetrumpetti (ranvahtitorvi, kirnutorvi) on suorana laajeneva, yleensä 50-100 cm pitkä, päällystämätön puutrumpetti. Lepästä, haavasta tai katajasta koverretut puolikkaat on puristettu tiukasti toisiaan vasten kataja- tai rautavanteilla. Suomenkielisten käyttämässä torvimallissa poraus on myötäillyt profiilia. Ruotsinkielisten tuohella päällystetyssä ranvahtitorvessa on sitävastoin kolmiosainen, portaittain laajeneva poraus. Vannetrumpetilla on hälytetty apuvoimia tulipalon sammuttamiseen. Kovaäänisellä torvella on myös kutsuttu seurakuntalaisia…
-
Tuohitrumpetti
Tuohitrumpetti (mm. tano- ja karhutorvi, ämyri ja tyytty) on koivun tai lepän tuohinauhasta kierretty torvi, jonka alapää on sidottu osittain halkaistulla oksanpätkällä. Tämän 10-200 cm pitkän sormiaukottoman torven muoto on vaihdellut käyrästä suoraan käytettävän tuohen pituuden, leveyden ja paksuuden mukaan. Tuohesta on kääritty näkyviin vaihtelevasti pinta- ja välituohi. Toisinaan tuohisuppilo on kääritty puuputkesta valmistetun suukappaleen…
-
Tuohipilli
Tuohipilli (tuohi, tuohenpala, tuohikieli, pärrä, lehti) voidaan valmistaa tuohen palasta tai puun lehdestä. Eri puulajeista suosituimpia ovat olleet paatsama, paju, koivu, haapa ja sireeni. Soitettaessa mitoiltaan 3 x 7 cm:n lehden kapeampi sivu värähtelee ylähuulta vasten. Tuohella ovat soittaneet omaksi ja ympäristön iloksi pääasiassa työikäiset miehet. Ahkeran harjoittelun tuloksena tuohipillillä saattoi improvisoida tai soittaa tunnettuja…
