2018
-
Jatkoskaza
Jatkoskaza (mäntyhuilu) on kaksiosainen huilu, joka valmistetaan männystä vääntötekniikalla. 15-25 cm pitkän soittimen suukappaleessa on tulppa ja särmäaukko. Ohuemmassa, suukappaleen sisään työnnetyssä pidemmässä putkessa, on muutama sormiaukko. Jatkoskazasta on vain…
-
Yksisolmuinen putkipilli
Yksisolmuinen putkipilli (putki, töröpilli, putkiluikku ja -soittu) on putki- tai ruokokasvista valmistettu soitin, jossa kaksi pintaa värähtelee toisiaan vasten. Pillin puhalluspää on avoin ja alapään solmu on halkaistu muutaman sentin…
-
Viillosputkipilli
Viillosputkipilli (putkipilli, låto, pipa, vissla) valmistetaan oljesta tai putkikasvista, jonka keskelle vuollaan muutaman sentin pitkittäinen viilto. Pillin puhalluspää on avoin ja alapää umpinainen. Pörisevä viillosputkipilli lienee ollut pääasiassa lastensoitin, mutta…
-
Vihellysputki
Vihellysputki (mm. vihellys, putki, putki- pilli, huilu) on alapäästään umpinainen reunahuilu. Huilun puhalluspää on suora tai vastakkaisista suunnista vinoksi leikattu. 10-40 cm pituisia vihellysputkia on valmistettu koiranputken ohella män- nystä,…
-
Vannetrumpetti
Vannetrumpetti (ranvahtitorvi, kirnutorvi) on suorana laajeneva, yleensä 50-100 cm pitkä, päällystämätön puutrumpetti. Lepästä, haavasta tai katajasta koverretut puolikkaat on puristettu tiukasti toisiaan vasten kataja- tai rautavanteilla. Suomenkielisten käyttämässä torvimallissa poraus…
-
Tuohitrumpetti
Tuohitrumpetti (mm. tano- ja karhutorvi, ämyri ja tyytty) on koivun tai lepän tuohinauhasta kierretty torvi, jonka alapää on sidottu osittain halkaistulla oksanpätkällä. Tämän 10-200 cm pitkän sormiaukottoman torven muoto on…
